Value-Based Healthcare (VBHC) – demystifiointi

Toimarimme kirjoitti muutama viikko takaperin hyvän blogin, jossa hän avasi otsikon aihetta, eli mitä eroa on vaikuttavuudella ja kustannusvaikuttavuudella? Mitä sitten tarkoittaa arvoperusteinen terveydenhuolto (VBHC)? En lähde näitä uudestaan avaamaan, koska Rami sen jo teki omassa blogissaan, mutta yritän asiaa palastella.

Tärkeä, mutta hankala

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö katsovat, että Suomella on edellytykset tulla VBHC kärkimaaksi. Lisäksi monen sairaanhoitopiirin strategiasta löytyykin sana vaikuttavuus jossain muodossa paketoituna. Samaan hengenvetoon asia koetaan kuitenkin hankalaksi ja epämääräiseksi. Miten mitata vaikuttavuutta ja kustannuksia kompleksisessa toimintaympäristössä, jossa on ulkoisia toimijoita ja sisäistä palvelutuotantoa? Määritteleekö vaikuttavuuden asiakas tai ammattilainen? Jos onnistumme täydellisesti ehkäisevien palveluiden vaikuttavuudessa, eikö se tarkoita sitä, ettei henkilö tule lainkaan SOTE-palveluiden piiriin ja miten me siinä sitten mitään mitataan? Mistä löytyy kannustin, kun rahat kuitenkin tulevat suoritteiden tai budjetin perusteella? Ehkä odotamme vain sen tyypillisen viiden vuoden syklin, minkä ajan johtamistermit yleensä elävät, ja katsomme osuuko seuraava termi paremmin nykytilaamme.

Konkretia, konkretia, konkretia

Asia ei mielestäni ole näin vaikea. Ehdotan, että sairaanhoitopiireissä otetaan strategiakalvot esille ja työstetään niitä. Mitä tarkoitamme vaikuttavuudella konkreettisesti? Mitä haluamme tällä saavuttaa, konkreettisesti? Mitä meidän pitää tehdä, jotta tämä saavutetaan? Mitä resursseja se meiltä vaatii ja mihin kannattaa resursseja panostaa, eli miten parannamme kustannusvaikuttavuutta? Lähdetään pienestä ja konkretiasta liikkeelle ja katsotaan mitä tuloksia saadaan aikaan. Tärkeässä asemassa ovat data ja avainmittarit, jotka kertovat olemmeko menossa oikeaan suuntaan.

On hyvä lähteä vakioiduista mittareista liikkeelle. Esimerkkinä voidaan ottaa vaikka potilaan kokemus hoidon vaikuttavuudesta, eli PROMs (patient reported outcome measures). Jos ja kun seuraamme johdon tasolla PROMseja on meidän hyvä läpi organisaation miettiä, määritellä ja mitata sitä, mitä meidän pitää tehdä ja millä hinnalla, jotta kyseisen mittarin tulokset paranevat. Tässäkin tärkeä määritellä paljonko resursseja tähän panostetaan. Se, että seurataan PROMsia ei itsessään paranna potilaan kokemaa vaikuttavuutta, mutta se luo alustan kehitykselle ja mahdollistaa oppimisen. Sairaanhoitopiireissä on jo tieto ja taito tämä tehdä, kunhan heillä on myös tahto lähteä oikealla tasolla tätä tekemään.

Ei kannata piiloutua eroavaisuuksien taakse

Entä sitten se tahto ja kannustin? Tässäkin näen, että on hyvä lähteä kevyesti liikkeelle. Tehdään vertailua, eli katsotaan miten oma toiminta kestää vertailun muihin. Tietenkin voi todeta, että meillä on sen verran eroavaisuuksia toimintaympäristössä, hallinnollisessa rakenteessa ja, odota… kirjaamisessa, ettei vertailu ole järkevää. Tässä on mielestäni asennemuutoksen paikka. Vaikuttavuustieto, sekä tiedolla johtaminen yleensä, on oppimista ja kommunikaatiota, eikä  kontrolliväline vailla asiayhteyttä.

Katsotaan vaikka sitä, kuinka synnytysten jälkeisten infektioiden ja readmissioiden määrät tai hoitojaksojen pituudet vertautuvat muihin. Voi tietysti olla, että naapurisairaanhoitopiiri kirjaa tämän kaiken täysin eri lailla ja että heidän asiakaskuntansa on täysin erilainen. Kirjaaminen saadaan paremmalle tasolle heti kun eri organisaatioiden ammattilaiset tekevät keskenään vertaisarviointia. Kehittyneet vaikuttavuuden ja kustannusten vertaisarvioinnin ratkaisut, kuten meidän asiakkaillemme toimittama Era Analytics  sisältävät valmiina menetelmän riskiarviointiin, jonka avulla asiakaskunnan eroavaisuudet otetaan automaattisesti ja luotettavasti vertailussa huomioon.

Onko meillä siis enää varaa olla tekemättä vertailua? Varmaan opimme jotain matkan varrella. Jos ei, tehdään uusi vertailu ja katsotaan mitä siitä saadaan irti. Ruotsalainen kollegani Johan käyttää usein lausetta: perfect is the enemy of good. Tässä olen samaa mieltä, eli lähdetään rohkeasti ja konkreettisesti liikkeelle kohti arvopohjaista terveydenhuoltoa ja VBHC:ta, vaikkakin naapuri vielä saattaa kirjata käyntinsä väärin.

#Futureproof

Tukea Covid-19-pandemian analytiikkaan Prodacapon työkaluilla tietojohtamisen ”varmuusvarastoista”

Covid-19-pandemian hillitsemisen ja normaaliin tilanteeseen palaamisen tueksi tarvitaan myös tietojohtamista ja analytiikkaa. Onneksi kaikkea ei tarvitse rakentaa tyhjästä, ja tässäkin asiassa Suomessa ”tietojohtamisen varmuusvarasto” on monessa paikassa hyvällä mallilla, koska hyvinkin erilaisiin tilanteisiin löytyy ajantasaista, jalostettua ja yhdistelyä tietoa. Tässä hyödyllisiä ovat etenkin alueelliset tietovarannot, joihin automaattisesti kertyy tietoa sote-tuotannosta diagnoosi ja kustannustietoineen, ja josta uudet tilanteet ja kysymyksen asettelut saavat ravintoaan ilman, että aletaan tilata, ihmetellä ja valmistaa uutta – kuten varmuusvaraston tehtävä onkin. Prodacapo Region -valmisratkaisu on monessa kuntayhtymässä vakiinnuttanut paikkansa tässä käytössä.

Varastoista voidaan nyt heti ammentaa tietoja myös koronapandemian hallinnan tietotarpeisiin. Käytössä oleva Prodacapo Region jo sellaisenaankin tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia korona-analytiikkaan, sisältäen mm. uudet DRG-ryhmittelijät, joiden päivitykset tuotimme kansallisiin potilasryhmittelymäärityksiin perustuen muutamassa päivässä (maksutta) sisältäen korona-diagnoosipäivitykset (U07.1 ja U07.2). Näillä päivityksillä pystyimme auttamaan asiakkaitamme vaikeassa tilanteessa.

Tämän lisäksi olemme tuomassa Region-ratkaisuun erityistä korona-analytiikkaosiota, joka tarjoaa analyytikoiden työaikaa säästäen vastaukset helposti mm. seuraaviin kysymyksiin: esiintyvyys ja sen aikasarjat ikä-, kunta-, yksikkö- ja potilasryhmätasolla, diagnosoitujen kontaktit eri hoitoyksiköissä, kokonaiset hoitoepisodit sekä hoitoajat ja kokonaiskustannukset.

Lisäksi olemme kehittämässä koronapandemian priorisoinneista syntyvän kumuloituvan hoitovajeen analysoimiseksi valmisratkaisua, joka vertaa tiettyjen elektiivisten potilasryhmien, esim. lonkkaleikkaukset, vähenemistä vs. edelliset vuodet ja laskee arviota syntyvästä hoitovajeesta, sekä sen aiheuttamasta hoitotarpeesta myöhemmin suunniteltuna ajanjaksona esim. loppuvuodesta. Tämän tukena ratkaisuun on mahdollista liittää suunnitteluosuus, jolla voidaan lisäksi suunnitella koska ja missä yksiköissä kertynyt hoitovaje minkäkin potilasryhmän osalta tullaan hoitamaan, sekä raportointiosiossa seurata suunnitelmien toteutumista sekä volyymi- että kustannusmielessä.

Onneksi meillä on tietojohtamisen varmuusvarastot kunnossa, eikä tietoja tarvitse lennättää meille Kiinasta tai kuormittaa jo kuormittuneita tietohallinnon ammattilaisia tai analyytikoita muutenkin vaikeassa tilanteessa!

    Pyydä ratkaisuesittelyä

    Täytä alla oleva lomake ja valitse haluamasi aihealueet. Otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian järjestääksemme esittelyn.