Uusia osaajia Logex Suomen tiimiin!

Laura Niiniviita aloitti LOGEXilla noin kolme kuukautta sitten siirryttyään meille DigiFinlandilta. Ensimmäiset kuukaudet ovat olleet varsin vauhdikkaat, mutta hyvin on Laura vauhdissa pysynyt. Annetaan Lauran itse kertoa vielä tarkemmin ensimmäisistä kuukausista meillä ja taustoistaan. 

Aloitin työt Logexilla huhtikuun alussa. Vajaat kolme kuukautta ovat mennet nopeasti. Toisaalta tuntuu, että kaikki on uutta, toisaalta tuntuu siltä, että onhan tässä oltu jo vuosia – ja todellakin hyvällä tavalla <3 Yhtiössä on todella rento ja positiivinen ilmapiiri sekä vahva kollegiaalinen tuki. Työntekijät ovat aidosti työstään ylpeitä ja oman alansa kovimpia osaajia. Yhtiön tarjoamat palvelut ovat sisällöllisesti jo aiemmista työtehtävistä minulle tuttuja, joten siirtymä oli mielekäs. Uutena lisänä työuralleni sain kansainvälisen aspektin. Opiskeluaikana olen toki ollut opiskelijavaihdossa ja yleisesti matkustanut paljon, mutta työrintama on aina profiloitunut vahvasti Suomen kontekstiin. Tämä kansainvälinen lisä on erittäin tervetullut. Jo muutamien kuukausien aikana käsitys yhdessä oppimisesta, kehittämistyöstä eri toimintakonteksteissa ja hyvien käytäntöjen skannaamisesta ovat todentaneet miten arvokasta on katsoa maailmaa omaa näkökenttää pidemmälle. Lisäksi käsite monitieteellinen yhteistyö on saanut aivan uuden ulottuvuuden.

Työpaikan vaihdoksen ehkäpä kovin kipupiste oli hyvinvointialueiden edustajien verkostoista luopuminen. Toimivan yhteistyön eteen on tullut tehtyä paljon ja pitkään töitä. Onneksi olin väärässä. On ollut todellakin ilo huomata, että yhteistyöverkostot hyvinvointialueiden edustajien kanssa ovat hyvin pitkälle samat ja yhteinen matka sote-palvelujen kehittämistyössä jatkuu edelleen. Historiankäänteen tekevän sote-uudistuksen ytimessä on ollut hienoa todentaa, miten vahva yhteinen tahtotila uudistuksen toimeenpanon onnistumiseen eri toimijoilla on. Hyvinvointialueiden lähtötilanteet uudistuksen vastaanottovalmiuteen luonnollisesti vaihtelevat. Tästä huolimatta yhteistä kehittämistä ja toisilta oppimista tapahtuu paljon. Kansalliset toimijat tuovat oman arvokkaan lisänsä kokonaisuuden onnistumiseen sekä vankan tuen. Yksityisen sektorin toimijoiden osuus kokonaisuudessa on merkittävä. Todella monen hyvinvointialueen merkittävinä kumppaneina toimii mahdollisesti useitakin toimittajia, jotka parhaalla mahdollisella ammattitaidollaan pyrkivät tukemaan hyvinvointialueita saavuttamaan niille asetetut tavoitteet ja velvoitteet. Kaikkien toimijoiden yhteistyötä tulee tukea ja pyrkiä tekemään siitä mahdollisimman saumatonta. Tässä uudistuksessa ei saa olla voittajia ja häviäjiä, vain voittajat ovat sallittuja ja viime kädessä voittajien kuuluu olla hyvinvointialueiden asukkaiden, joita varten tätä kaikkea kehittämistyötä tehdään.

Kuka minä sitten olen? Keski-ikää kolkutteleva, maanläheinen cityintiaani. Asustan Tampereella aviopuolisoni ja kohta kaksi vuotta täyttävän nelijalkaisen supersankarimme kanssa. Työskentelen pääsääntöisesti etänä, mutta olen pyrkinyt kerran viikossa käymään Espoon toimistolla tapaamassa kollegojani. Koulutukseltani olen sote-taustainen terveys- ja kauppatieteiden maisteri.  Perheemme arki on vauhdikasta ja monipuolista. Remppailemme -26 rakennettua kotiamme nurkka nurkalta, joten vapaa-ajan haasteita ei ole. Ystävät ovat tärkeä osa arkeamme. Harrastuksiini kuuluu remontoinnin lisäksi tahdikkaat ja pitkät lenkit koiramme kanssa. Meidän koko perheelle luonto on lähellä sydäntä. Pitkät metsäretket ovat parasta sielunhoitoa. Kesäkaudet vietämme vahvasti vesillä ihastellen Suomen kaunista saaristoa. Kevät-, syys- ja talvikautena nautimme mökkeilystä, matkustelusta ja liikumme kelien mukaisesti, milloin missäkin. Myös kulttuuri ja matkustaminen ovat meille tärkeitä voimavaroja. Mieltä lämmittää maailman palautuminen askel askeleelta kohti avointa, kansainvälistä todellisuutta.

Toivotan kaikille erittäin rentouttavaa, leppoisaa sekä mukavaa kesää ja toivon meidän tapaavan pian tulevaisuudessa.

Yhteistyöterveisin, Laura

Miksi hyvinvointialueen kustannuslaskenta on tärkeää?

04.04.2022 Author: Mikko Jaakonsaari

Hyvinvointialueilla tarvitaan yhtenäistä kustannuslaskentaa, joka auttaa tuloksellisuuden tarkastelussa ja toimii pohjana toiminnanohjaukselle. Yhtenäisen alueellisen kustannuslaskentamallin ja kustannuslaskentaratkaisun käyttöönotolla alueelliset erot tulevat esiin ja niistä päästään keskustelemaan parhaiden käytäntöjen muodostamiseksi. Laskentamallia ja laskentakohteita määrittäessä on hyvä pysähtyä miettimään laskennan laajuutta. Laajimmillaan kustannuslaskentaa voidaan toteuttaa samassa järjestelmässä koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannolle. Kustannuslaskentaa suositellaan toteutettavaksi ensin karkeammalla tasolla ja tarkentamaan laskentaedellytyksien sekä valmiuksien kehittymisen myötä.

Kustannuslaskenta ja laskentamallin muodostaminen

Alhaalta ylöspäin rakentuva kustannus per asiakas (KPA) ja kustannus per potilas (KPP) malli muodostavat vahvan seurannan pohjan toiminnalle ja taloudelle. KPP ja KPA kustannuslaskennan avulla muodostetaan läpinäkyvää tuotteistusta ja hinnoittelua.

Tarkalla toimintoperusteisuuteen pohjautuvalla kustannuslaskennalla saavutetaan lisää kustannustietoisuutta ja läpinäkyvyyttä. Hyvin rakennetussa kustannuslaskennassa kustannusten kohdennus tehdään aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Tällöin organisaation yleiskustannukset jaetaan eteenpäin oikeassa suhteessa suoritteita tuottaville yksiköille. Henkilöstöresurssit kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti suoritteille ja tuottaville yksiköille. Koska yleiskustannukset ja henkilöstöresurssit ovat kustannuksiltaan suuria eriä, kannattaa aiheuttamisperiaatteeseen kiinnittää erityistä huomiota.

Organisaation taloustiedot ja tuotantotiedot ovat ilman yhtenäistä kustannuslaskentaratkaisua erillisiä tietoja ja vaikeasti yhdistettävissä. Talous- ja kustannuspaikkatiedot voidaan tuoda suoraan kustannuslaskentaratkaisuun organisaation tilinpäätös- ja hierarkiatiedoista. Tuotantotiedot ovat suoritetietoja, jotka tyypillisesti poimitaan potilastietojärjestelmästä tai paikallisesta tietovarastosta. Talous- ja tuotantotietojen yhdistäminen mahdollistavat tarkan välisuorite- ja kustannuspaikkakohtaisen laskennan.

Kustannuslaskennan tulokset

Oikein toteutetussa kustannuslaskennassa tulokset ovat jäljitettävissä läpi kaikkien laskentavaiheiden läpinäkyvästi. Laskentamallin rakentaminen perustuu sääntöihin, joissa hyödynnetään myös organisaatioiden käyttämiä tilikohtaisia laskentatunnisteita. Kertaalleen muodostetut säännöt ovat käytettävissä organisaation ja toiminnan muuttuessa.

Hyvinvointialueen yhteisesti laadittu laskentamalli ja laskenta tuottavat alueellisen tarkan vertailun mahdollisuuden. Tarkalla tasolla tehtävä kustannuslaskenta mahdollistaa yleisen palveluluokituksen mukaisen raportoinnin. Tarkan perus- ja välisuoritetason kustannuslaskennan tulokset ovat edelleen integroitavissa alueelliseen tiedolla johtamiseen osaksi koko hyvinvointialueen tuloksellisuuden arviointia.

Hyvinvointialueella suoritteita tuottavia yksiköitä on paljon ja potilas- ja asiakaskohtaisia suoritteita muodostuu vuositasolla valtava määrä. Käsiteltävä tietomäärä on sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla tämän vuoksi poikkeuksellisen suuri pienempiin toimialoihin verrattuna. Tämä lisää kustannuslaskentajärjestelmän erityisvaatimuksia suorituskyvyn suhteen. Lisäksi asiakas- ja potilastiedot ovat luonteensa vuoksi tiukasti tietosuojan ja -turvan näkökulmasta säänneltyjä. Tästä syystä tietojen käsittelyssä on tärkeää käyttää nimenomaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon suunniteltua järjestelmää.

Haluatko lisätietoja?

Ota yhteyttä ratkaisuasiantuntija Mikko Jaakonsaari

24.05.2022 Author: Jussi Järveläinen

LOGEX järjesti yhteistyössä FCG Finnish Consulting Groupin ja Nordic Casemix Centren kanssa webinaarin, jossa käytiin läpi miksi hyvinvointialue (HVA) tarvitsee DRG:n (Diagnosis Related Groups), vaikka nykyisenlainen jäsenkuntalaskutus loppuukin ja DRG loistaa poissaolollaan Virta-hankeen julkaisemissa järjestäjän minimitietosisältövaatimuksissa.

Webinaariin saatiin erittäin mukavasti n. 60 osallistujaa eri organisaatioista, eli aihe on ajankohtainen ja siitä oli epätietoisuutta. Alkukyselyiden perusteella kartoitettiin, että DRG on nykyään monipuolisesti käytössä, muussakin kuin laskutuskäytössä, mutta sen rooli HVA:lla koettiin osittain epäselväksi.

DRG kansallisessa käytössä

Avauspuheenvuorossa Laura Niiniviita Logexilta valotti DRG:n tarpeita heijastellen niitä kansallisiin Virta-vähimmäistietosisältöihin ja niiden kehittämiseen. Tuotantotasolla tarvitaan erityisen paljon muutakin kuin mitä järjestäjätasolla (ylätasolla) on kuvattu mm. tuotteistukseen ja kustannuslaskentaan.

Elina Hermiö FCG:ltä kuvasi monipuolisesti eri DRG-järjestelmien käyttötarpeita ja miten niillä edistetään HVA:n tavoitteita. Tällaisia tarpeita ovat mm. alueen asukkaiden palvelutarpeen tunnistaminen, potilaskirjon ymmärrys, palvelutuotannon prosessit ja niiden muokkaaminen, resurssien kohdentaminen, henkilöstön osaamisen ja pysyvyyden varmistaminen sekä tuotteistus ja kustannuslaskenta.

Jussi Järveläinen Logexilta vertaili DRG:tä organisaatioriippumattomaan palveluun (ORP) sekä THL:n sairausluokitteluun ja osoitti, että jälkimmäiset ovat riittämättömiä erikoissairaanhoidon käyttöön. HVA:lla on järjestämislain 29§:n mukainen velvoite seurata palveluiden tuottavuutta. DRG on ainoa väline, jolla voidaan mitata esh:n tuottavuutta. Vai onko tarkoitus palata 80-luvulle ja mitata erikoissairaanhoidon tuottavuutta tuotettujen hoitopäivien, käyntien ja leikkausten lukumäärillä? On kuitenkin olemassa yhteismitallinen, yleisesti hyväksytty, validoitu ja kaikilla käytössä olevaa menetelmä: DRG.

Jatkokehitys ja kansainvälinen yhteistyö

Maisa Lukander Nordic Casemix Centrestä avasi DRG:n taustoja ja kaikille avointa kansainvälistä kehitystyötä. Kaikki sivistysvaltiot käyttävät käytännössä laajasti jotain DRG-versiota – putoammeko tästä kelkasta? Lisäksi ICD-11:n (diagnoosien uusi perusluokitus) käyttöönotto tulee tekemään entistä mahdottomammaksi sote-toiminnan raportoinnin ja suunnittelun vain perusluokituksia käyttäen.

Lopuksi

Webinaarin jälkeen pidetyssä kyselyssä lähes kaikki osallistujat ilmoittivat, että ymmärtävät nyt mihin HVA sitä DRG:tä oikein tarvitsee, eli tieto oli lisääntynyt. Webinaarin alussa 48% vastanneista oli heikko tai keskinkertainen käsitys siitä, mihin HVA tarvitsee DRG:tä. Webinaarin lopussa tämä määrä oli pudonnut 4%:n! Yleisestikin Webinaarin hyödyllisyyteen oltiin varsin tyytyväisiä palautekyselyssä.

Eläköön DRG myös hyvinvointialueilla!

Haluatko lisätietoja?

Ota yhteyttä: tuotekehitysjohtaja Jussi Järveläinen