Uusia osaajia Logex Suomen tiimiin!

Laura Niiniviita aloitti LOGEXilla noin kolme kuukautta sitten siirryttyään meille DigiFinlandilta. Ensimmäiset kuukaudet ovat olleet varsin vauhdikkaat, mutta hyvin on Laura vauhdissa pysynyt. Annetaan Lauran itse kertoa vielä tarkemmin ensimmäisistä kuukausista meillä ja taustoistaan. 

Aloitin työt Logexilla huhtikuun alussa. Vajaat kolme kuukautta ovat mennet nopeasti. Toisaalta tuntuu, että kaikki on uutta, toisaalta tuntuu siltä, että onhan tässä oltu jo vuosia – ja todellakin hyvällä tavalla <3 Yhtiössä on todella rento ja positiivinen ilmapiiri sekä vahva kollegiaalinen tuki. Työntekijät ovat aidosti työstään ylpeitä ja oman alansa kovimpia osaajia. Yhtiön tarjoamat palvelut ovat sisällöllisesti jo aiemmista työtehtävistä minulle tuttuja, joten siirtymä oli mielekäs. Uutena lisänä työuralleni sain kansainvälisen aspektin. Opiskeluaikana olen toki ollut opiskelijavaihdossa ja yleisesti matkustanut paljon, mutta työrintama on aina profiloitunut vahvasti Suomen kontekstiin. Tämä kansainvälinen lisä on erittäin tervetullut. Jo muutamien kuukausien aikana käsitys yhdessä oppimisesta, kehittämistyöstä eri toimintakonteksteissa ja hyvien käytäntöjen skannaamisesta ovat todentaneet miten arvokasta on katsoa maailmaa omaa näkökenttää pidemmälle. Lisäksi käsite monitieteellinen yhteistyö on saanut aivan uuden ulottuvuuden.

Työpaikan vaihdoksen ehkäpä kovin kipupiste oli hyvinvointialueiden edustajien verkostoista luopuminen. Toimivan yhteistyön eteen on tullut tehtyä paljon ja pitkään töitä. Onneksi olin väärässä. On ollut todellakin ilo huomata, että yhteistyöverkostot hyvinvointialueiden edustajien kanssa ovat hyvin pitkälle samat ja yhteinen matka sote-palvelujen kehittämistyössä jatkuu edelleen. Historiankäänteen tekevän sote-uudistuksen ytimessä on ollut hienoa todentaa, miten vahva yhteinen tahtotila uudistuksen toimeenpanon onnistumiseen eri toimijoilla on. Hyvinvointialueiden lähtötilanteet uudistuksen vastaanottovalmiuteen luonnollisesti vaihtelevat. Tästä huolimatta yhteistä kehittämistä ja toisilta oppimista tapahtuu paljon. Kansalliset toimijat tuovat oman arvokkaan lisänsä kokonaisuuden onnistumiseen sekä vankan tuen. Yksityisen sektorin toimijoiden osuus kokonaisuudessa on merkittävä. Todella monen hyvinvointialueen merkittävinä kumppaneina toimii mahdollisesti useitakin toimittajia, jotka parhaalla mahdollisella ammattitaidollaan pyrkivät tukemaan hyvinvointialueita saavuttamaan niille asetetut tavoitteet ja velvoitteet. Kaikkien toimijoiden yhteistyötä tulee tukea ja pyrkiä tekemään siitä mahdollisimman saumatonta. Tässä uudistuksessa ei saa olla voittajia ja häviäjiä, vain voittajat ovat sallittuja ja viime kädessä voittajien kuuluu olla hyvinvointialueiden asukkaiden, joita varten tätä kaikkea kehittämistyötä tehdään.

Kuka minä sitten olen? Keski-ikää kolkutteleva, maanläheinen cityintiaani. Asustan Tampereella aviopuolisoni ja kohta kaksi vuotta täyttävän nelijalkaisen supersankarimme kanssa. Työskentelen pääsääntöisesti etänä, mutta olen pyrkinyt kerran viikossa käymään Espoon toimistolla tapaamassa kollegojani. Koulutukseltani olen sote-taustainen terveys- ja kauppatieteiden maisteri.  Perheemme arki on vauhdikasta ja monipuolista. Remppailemme -26 rakennettua kotiamme nurkka nurkalta, joten vapaa-ajan haasteita ei ole. Ystävät ovat tärkeä osa arkeamme. Harrastuksiini kuuluu remontoinnin lisäksi tahdikkaat ja pitkät lenkit koiramme kanssa. Meidän koko perheelle luonto on lähellä sydäntä. Pitkät metsäretket ovat parasta sielunhoitoa. Kesäkaudet vietämme vahvasti vesillä ihastellen Suomen kaunista saaristoa. Kevät-, syys- ja talvikautena nautimme mökkeilystä, matkustelusta ja liikumme kelien mukaisesti, milloin missäkin. Myös kulttuuri ja matkustaminen ovat meille tärkeitä voimavaroja. Mieltä lämmittää maailman palautuminen askel askeleelta kohti avointa, kansainvälistä todellisuutta.

Toivotan kaikille erittäin rentouttavaa, leppoisaa sekä mukavaa kesää ja toivon meidän tapaavan pian tulevaisuudessa.

Yhteistyöterveisin, Laura

Miksi hyvinvointialueen kustannuslaskenta on tärkeää?

04.04.2022 Author: Mikko Jaakonsaari

Hyvinvointialueilla tarvitaan yhtenäistä kustannuslaskentaa, joka auttaa tuloksellisuuden tarkastelussa ja toimii pohjana toiminnanohjaukselle. Yhtenäisen alueellisen kustannuslaskentamallin ja kustannuslaskentaratkaisun käyttöönotolla alueelliset erot tulevat esiin ja niistä päästään keskustelemaan parhaiden käytäntöjen muodostamiseksi. Laskentamallia ja laskentakohteita määrittäessä on hyvä pysähtyä miettimään laskennan laajuutta. Laajimmillaan kustannuslaskentaa voidaan toteuttaa samassa järjestelmässä koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannolle. Kustannuslaskentaa suositellaan toteutettavaksi ensin karkeammalla tasolla ja tarkentamaan laskentaedellytyksien sekä valmiuksien kehittymisen myötä.

Kustannuslaskenta ja laskentamallin muodostaminen

Alhaalta ylöspäin rakentuva kustannus per asiakas (KPA) ja kustannus per potilas (KPP) malli muodostavat vahvan seurannan pohjan toiminnalle ja taloudelle. KPP ja KPA kustannuslaskennan avulla muodostetaan läpinäkyvää tuotteistusta ja hinnoittelua.

Tarkalla toimintoperusteisuuteen pohjautuvalla kustannuslaskennalla saavutetaan lisää kustannustietoisuutta ja läpinäkyvyyttä. Hyvin rakennetussa kustannuslaskennassa kustannusten kohdennus tehdään aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Tällöin organisaation yleiskustannukset jaetaan eteenpäin oikeassa suhteessa suoritteita tuottaville yksiköille. Henkilöstöresurssit kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti suoritteille ja tuottaville yksiköille. Koska yleiskustannukset ja henkilöstöresurssit ovat kustannuksiltaan suuria eriä, kannattaa aiheuttamisperiaatteeseen kiinnittää erityistä huomiota.

Organisaation taloustiedot ja tuotantotiedot ovat ilman yhtenäistä kustannuslaskentaratkaisua erillisiä tietoja ja vaikeasti yhdistettävissä. Talous- ja kustannuspaikkatiedot voidaan tuoda suoraan kustannuslaskentaratkaisuun organisaation tilinpäätös- ja hierarkiatiedoista. Tuotantotiedot ovat suoritetietoja, jotka tyypillisesti poimitaan potilastietojärjestelmästä tai paikallisesta tietovarastosta. Talous- ja tuotantotietojen yhdistäminen mahdollistavat tarkan välisuorite- ja kustannuspaikkakohtaisen laskennan.

Kustannuslaskennan tulokset

Oikein toteutetussa kustannuslaskennassa tulokset ovat jäljitettävissä läpi kaikkien laskentavaiheiden läpinäkyvästi. Laskentamallin rakentaminen perustuu sääntöihin, joissa hyödynnetään myös organisaatioiden käyttämiä tilikohtaisia laskentatunnisteita. Kertaalleen muodostetut säännöt ovat käytettävissä organisaation ja toiminnan muuttuessa.

Hyvinvointialueen yhteisesti laadittu laskentamalli ja laskenta tuottavat alueellisen tarkan vertailun mahdollisuuden. Tarkalla tasolla tehtävä kustannuslaskenta mahdollistaa yleisen palveluluokituksen mukaisen raportoinnin. Tarkan perus- ja välisuoritetason kustannuslaskennan tulokset ovat edelleen integroitavissa alueelliseen tiedolla johtamiseen osaksi koko hyvinvointialueen tuloksellisuuden arviointia.

Hyvinvointialueella suoritteita tuottavia yksiköitä on paljon ja potilas- ja asiakaskohtaisia suoritteita muodostuu vuositasolla valtava määrä. Käsiteltävä tietomäärä on sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla tämän vuoksi poikkeuksellisen suuri pienempiin toimialoihin verrattuna. Tämä lisää kustannuslaskentajärjestelmän erityisvaatimuksia suorituskyvyn suhteen. Lisäksi asiakas- ja potilastiedot ovat luonteensa vuoksi tiukasti tietosuojan ja -turvan näkökulmasta säänneltyjä. Tästä syystä tietojen käsittelyssä on tärkeää käyttää nimenomaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon suunniteltua järjestelmää.

Haluatko lisätietoja?

Ota yhteyttä ratkaisuasiantuntija Mikko Jaakonsaari

24.05.2022 Author: Jussi Järveläinen

LOGEX järjesti yhteistyössä FCG Finnish Consulting Groupin ja Nordic Casemix Centren kanssa webinaarin, jossa käytiin läpi miksi hyvinvointialue (HVA) tarvitsee DRG:n (Diagnosis Related Groups), vaikka nykyisenlainen jäsenkuntalaskutus loppuukin ja DRG loistaa poissaolollaan Virta-hankeen julkaisemissa järjestäjän minimitietosisältövaatimuksissa.

Webinaariin saatiin erittäin mukavasti n. 60 osallistujaa eri organisaatioista, eli aihe on ajankohtainen ja siitä oli epätietoisuutta. Alkukyselyiden perusteella kartoitettiin, että DRG on nykyään monipuolisesti käytössä, muussakin kuin laskutuskäytössä, mutta sen rooli HVA:lla koettiin osittain epäselväksi.

DRG kansallisessa käytössä

Avauspuheenvuorossa Laura Niiniviita Logexilta valotti DRG:n tarpeita heijastellen niitä kansallisiin Virta-vähimmäistietosisältöihin ja niiden kehittämiseen. Tuotantotasolla tarvitaan erityisen paljon muutakin kuin mitä järjestäjätasolla (ylätasolla) on kuvattu mm. tuotteistukseen ja kustannuslaskentaan.

Elina Hermiö FCG:ltä kuvasi monipuolisesti eri DRG-järjestelmien käyttötarpeita ja miten niillä edistetään HVA:n tavoitteita. Tällaisia tarpeita ovat mm. alueen asukkaiden palvelutarpeen tunnistaminen, potilaskirjon ymmärrys, palvelutuotannon prosessit ja niiden muokkaaminen, resurssien kohdentaminen, henkilöstön osaamisen ja pysyvyyden varmistaminen sekä tuotteistus ja kustannuslaskenta.

Jussi Järveläinen Logexilta vertaili DRG:tä organisaatioriippumattomaan palveluun (ORP) sekä THL:n sairausluokitteluun ja osoitti, että jälkimmäiset ovat riittämättömiä erikoissairaanhoidon käyttöön. HVA:lla on järjestämislain 29§:n mukainen velvoite seurata palveluiden tuottavuutta. DRG on ainoa väline, jolla voidaan mitata esh:n tuottavuutta. Vai onko tarkoitus palata 80-luvulle ja mitata erikoissairaanhoidon tuottavuutta tuotettujen hoitopäivien, käyntien ja leikkausten lukumäärillä? On kuitenkin olemassa yhteismitallinen, yleisesti hyväksytty, validoitu ja kaikilla käytössä olevaa menetelmä: DRG.

Jatkokehitys ja kansainvälinen yhteistyö

Maisa Lukander Nordic Casemix Centrestä avasi DRG:n taustoja ja kaikille avointa kansainvälistä kehitystyötä. Kaikki sivistysvaltiot käyttävät käytännössä laajasti jotain DRG-versiota – putoammeko tästä kelkasta? Lisäksi ICD-11:n (diagnoosien uusi perusluokitus) käyttöönotto tulee tekemään entistä mahdottomammaksi sote-toiminnan raportoinnin ja suunnittelun vain perusluokituksia käyttäen.

Lopuksi

Webinaarin jälkeen pidetyssä kyselyssä lähes kaikki osallistujat ilmoittivat, että ymmärtävät nyt mihin HVA sitä DRG:tä oikein tarvitsee, eli tieto oli lisääntynyt. Webinaarin alussa 48% vastanneista oli heikko tai keskinkertainen käsitys siitä, mihin HVA tarvitsee DRG:tä. Webinaarin lopussa tämä määrä oli pudonnut 4%:n! Yleisestikin Webinaarin hyödyllisyyteen oltiin varsin tyytyväisiä palautekyselyssä.

Eläköön DRG myös hyvinvointialueilla!

Haluatko lisätietoja?

Ota yhteyttä: tuotekehitysjohtaja Jussi Järveläinen

LOGEX-ratkaisuissa ei ole Log4j-haavoittuvuutta

Viime viikon lopulla löydettiin uusi ohjelmistohaavoittuvuus (julkaistu nimellä CVE-2021-44228), joka vaikuttaa tunnettuun lokikirjastoon (Log4j). Tämän haavoittuvuuden hyödyntämisen helppouden ja sen mahdollisen suuren vaikuttavuuden takia lähes kaikki tietoturva-alan asiantuntijat arvioivat haavoittuvuuden “kriittiseksi”, ml. Suomen Kyberturvallisuuskeskus.

Perjantaina LOGEX Infrastructure & Security -tiimi tutki tämän haavoittuvuuden vaikutusta LOGEX-sovelluksiin. Haavoittuvuus ei vaikuta LOGEX-sovelluksiin (mukaan lukien LOGEX Costing, Region ja DRG sekä Ecomed), mikä tarkoittaa, että LOGEX-asiakkaiden luottamukselliset tiedot eivät missään vaiheessa olleet vaarassa.

Lisätietoja antaa tietoturvajohtajamme Laurens van Oijen.

Lisää osaajia Logexin kelkkaan

Meillä vuosi on lähtenyt liikkeelle mahtavasti ja kasvua varten olemme saaneet meille uusia osaajia huhti-toukokuussa! Tervetuloa Mikko ja Henna osaksi mahtavaa tiimiä!

Henna Jantunen

Henna Jantunen hyppäsi huhtikuun puolella Logexin kelkkaan vastaamaan kasvavan liiketoimintamme, kustannuslaskennan projekteista sekä palveluista asiakkaillemme. Hennalla on nuoresta iästään huolimatta rautainen kokemus taloushallinnan puolelta eri vaativista tehtävistä. Henna on näillä näppäimillä valmistumassa kauppatieteiden maisteriksi. Ruuanlaitto, hiihto ja vaeltelu on Hennan sydäntä lähellä, johon vapaa-aikaa kuluu.

Henna:

Kiinnostuin Logexista etsiessäni uusia haasteita ja työtä, jossa pääsisin kehittämään osaamistanija työskentelemään mielenkiintoisten asioiden parissa.

Logex kiinnitti huomioni, sillä koin yrityksen tuotteet ja tavoitteet aidosti kiinnostaviksi, ajankohtaisiksi ja merkittäviksi. Yllätyin positiivisesti siitä, miten innostuneesti täällä suhtaudutaan omaan työhön ja koin myös oloni tervetulleeksi. Sitä oikeastaan odotankin tältä työltä; uuden oppimista ja työskentelyä erilaisten mielenkiintoisten projektien, ihmisten ja tärkeiden asioiden parissa.

“Mikon hyppykuva” – © Laura Tamila – laramilacreation

Mikko Jaakonsaari, kovan luokan SOTE- tiedolla johtamisen ammattilainen aloitti meillä toukokuun alussa Solution Managerina vastuullaan kustannuslaskennan projektijohto sekä näiden palveluiden pyörittäminen tärkeille pitkäikäisille sekä uusille kustannuslaskennan asiakkaillemme. Vapaa-ajallaan Mikko harrastaa aika vakavalla tasolla maastopyörä enduroa.

Kyselin molemmilta kuulumisia, miten työt ovat lähteneet liikkeelle ja miksi he kiinnostuivat Logexista.

Mikko:

”Muutos on jatkuvaa – pätee sosiaali- ja terveydenhuollossakin. Muutos aiheuttaa vääjäämättä lisääntynyttä tiedon tarvetta. Sotessa tietoa on tarjolla ja käytettävissä enemmän kuin tarpeeksi. Haasteena on tunnetusti saada tieto liikkeelle ja muotoiltua ymmärrettäväksi palvelemaan päätöksenteon tarpeita.

Vakuutuin heti ensimmäisten keskustelujen perusteella Logexin tavasta ajatella. Logexilla tehdään erittäin tiiviissä yhteistyössä organisaatioiden kanssa heille merkittäviä työvälineitä päätöksenteon tueksi. Konsernin kansainvälinen yhteistyö mm. ohjelmistokehityksessä tukee vahvasti lokaalia toimintaa, jossa Suomi näyttää olevan ehdottomasti Euroopan kärkeä.

”Turning data into better healthcare” – sopii paremmin kuin hyvin ohjaamaan Logexin tapaa toimia. Henkilökohtaisesti tähän ajatteluun lisään vielä sosiaalihuollon, jolla sektorilla tullaan tulevaisuudessa kehittymään tiedon analyysissa päätöksenteon tueksi.”

Mikko Jaakonsaari

ICHOM ja Logex yhteistyöhön

Suurella ylpeydellä saamme kertoa uudesta yhteistyöstämme International Consortium for Healthcare Outcomes Measurement -järjestön (ICHOM) kanssa maailmanlaajuisen hoidon vaikuttavuuden vertaisarvioinnin alustan rakentamisesta (tytäryhtiömme MRDM: n toimesta).

ICHOM Global Benchmarking Platform tarjoaa terveydenhuollon laajalle yhteisölle mahdollisuuden vertailla hoidon laatua ja vaikuttavuutta ennen kaikkea kansainvälisellä tasolla mutta myös kansallisella tasolla, edistäen näin oppimista ja kehitystyötä kaikkialla maailmassa paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

Logex-konserni on edistyksellisten sosiaali- ja terveydenhuoltoalan analytiikkaratkaisujen markkinajohtaja Euroopassa.

Alankomaiden, Ruotsin ja Suomen johtavat sosiaali- ja terveydenhuollon data-analytiikan tarjoajat ovat yhdistäneet voimansa.


Syyskuusta 2020 alkaen kaikki Logexin, Ivbarin ja Prodacapon tarjoamat sosiaali- ja terveydenhuollon analytiikkaohjelmistot ja -palvelut toimitetaan nimellä Logex.

Ilmoitus virallistaa konsernin toimijoiden tavoitteen olla jatkossa yksi yritys, jolla on yksi tehtävä: muuttaa tiedot paremmaksi sosiaali- ja terveydenhuolloksi.

Yhteistyön mahdollistama vastaus tämän ajan haasteisiin

Logex kokoaa yhteen eurooppalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon analytiikan markkinajohtajien osaamisen ja laajentaa tuote- ja palveluvalikoimaansa. Se tarjoaa kokonaisvaltaisia näkemyksiä kolmella keskeisellä osa-alueella, joilla on mahdollista hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon dataa: Kustannuslaskenta-analytiikka, arvoperusteinen analytiikka ja vaikuttavuuden analytiikka.

Kun päättäjät hyödyntävät tarjoamiamme kokonaisvaltaisia näkemyksiä, heillä on aivan uudenlaiset mahdollisuudet ryhtyä strategisiin toimiin. Tällöin tuloksena on mahdollisimman vaikuttava hoito mahdollisimman alhaisin kustannuksin. Entistä vahvemman ammattitaidon ja laajemman toiminta-alueen ansiosta Logex antaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoajille, maksajille ja järjestäjille vertaansa vailla olevat valmiudet oppimiseen, yhteistyöhön ja vertailujen tekemiseen kansainvälisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on ennennäkemättömiä haasteita. Logex-konsernin perustaminen on vastaus sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yhä monimutkaisempiin tarpeisiin.

Siksi Logex voi tarjota kokonaisvaltaisia näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisesta ja järjestämisestä vastaaville avainhenkilöille. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin tarvitaan selkeyttä kriittiseen päätöksentekoon.

Asiakkaat hyötyvät siitä, että tuote- ja palveluvalikoimamme on monipuolisempi. Se vastaa laajemmin asiakkaiden tarpeita pyrkimyksissä kehittää toimintaa edelleen.

Philipp Jan Flach, Logex-konsernin toimitusjohtaja

Uusi brändinimi, samat toiminnallisuudet

Olemassa olevat ja tulevaisuudessa kehitettävät ohjelmistomme kantavat brändinimeä Logex. Asiakkaat voivat kuitenkin luottaa siihen, että nykyisten analytiikkatyökalujen toiminnallisuudet pysyvät samoina ja että keskeytymätöntä palvelua on jatkossakin saatavilla tutuilta tiimeiltä.

Kaikki olemassa olevien sopimusten sopimus- ja oikeudelliset vastuut siirtyvät tosiasiallisesti Logexille. Tietoturva säilyy korkeimmalla tasolla, eli kaikkia asianmukaisia tietosuojastandardeja noudatetaan myös jatkossa. Logexin pääkonttori sijaitsee Amsterdamissa, ja yli 350 kansainvälistä asiantuntijaa työskentelee yhdeksässä maassa eri puolilla Eurooppaa.

Tietoa Logexista

Euroopan johtavana sosiaali- ja terveydenhuollon analytiikan asiantuntijana Logex muuttaa tiedot paremmaksi sosiaali- ja terveydenhuolloksi. Tarjoamme edistyksellisiä analytiikkaratkaisuja, jotka muuttavat datan käytännössä hyödynnettävään muotoon ja selkeyttävät kriittistä päätöksentekoa. Oikeat, tietoon perustuvat päätökset johtavat mahdollisimman vaikuttavaan hoitoon mahdollisimman alhaisin kustannuksin.


MSc thesis about stroke patient pathways and clusters based on Prodacapo Region data in Siun sote

At the University of Eastern Finland, in collaboration with Siun Sote (joint municipal authority for North Karelia social and health services) and Prodacapo Finland Oy, Juuso Kuokkanen has completed a master’s thesis, which utilized the stroke patient pathway data from the Prodacapo Region system, providing integrated view to secondary and primary care.

The clustering results were analyzed using key performance indicators from the clusters, as well as by generating time series describing their treatments for each client.

With the help of the clustering methods used in the dissertation, different client clusters by total cost of treatment were formed. Customer clusters were seen to have an explanatory effect on the achievement of the customer’s independent ability to operate. The work also developed visualizations of pathways that can be utilized in the development of the Prodacapo Region product.

The study shows that the data content of the Siun sote in the Prodacapo Region system can be utilized in many ways for the development of regional service production, and the operational added value of the Prodacapo Region (integrated pathway creation and analyses in this care) turns data into better health care.

Prodacapo thanks Juuso Kuokkanen, the University of Eastern Finland and Siun sote for the valuable research collaboration that is part of Prodacapo’s development activities. Prodacapo’s next thesis collaboration project is a master’s thesis in software engineering in Tampere University. This is expected to be completed by the end of 2020.

For further information feel free to contact Jussi Järveläinen at Logex Finland 

The dissertation can be downloaded here (Abstract in English)

———-

Pro gradu -tutkielma aivoinfarktiepisodien klusterianalytiikasta perustuen Prodacapo Region -tietoihin Siun sotessa

Itä-Suomen yliopistossa yhteistyössä Siun soten ja Prodacapo Finland Oy:n kanssa Juuso Kuokkanen on tehnyt pro gradu -tutkielman, jossa hyödynnettiin Prodacapo Region -järjestelmän (alueellinen sote-tiedolla johtamisen tuotteistettu valmisratkaisu)  aivoinfarkti-kokonaisepisodien, ml. erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tietoja. 

Klusterointituloksia analysoitiin klustereista saatavien tunnuslukujen avulla, sekä muodostamalla kullekin asiakkaalle heidän hoitojaan kuvaavia aikasarjoja. Tutkielmassa käytettyjen klusterointimenetelmien avulla saatiin muodostettua hoidon kulullisesti toisistaan eroavia asiakasklustereita.

Asiakasklustereilla nähtiin olevan selittävää vaikutusta asiakkaan itsenäisen toimintakyvyn saavuttamiseen. Työssä kehitettiin myös episodien ja klusterien visualisointeja, joita voidaan hyödyntää Prodacapo Region -tuotteen kehittämisessä.

Tutkimus on osoitus siitä, että Siun soten tietosisältö Prodacapo Regionissa on monipuolisesti hyödynnettävissä alueellisen sote-palvelutuotannon kehittämiseen, ja Prodacapo Regionin toiminnallinen lisäarvo (tässä episodinmuodostus) pelkän sote-tietovarasto-BI-arvon lisäksi avaa arvokkaita hyödyntämistapoja. Prodacapo ratkaisuineen mahdollistaa tulevaisuuden kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon, joka on ennakoivaa, ennaltaehkäisevää ja kustannustehokasta.

Prodacapo kiittää Juuso Kuokkasta, Itä-Suomen yliopistoa sekä Siun sotea arvokkaasta tutkimusyhteistyöstä, joka on osa Prodacapon kehitystoimintaa. Seuraava Prodacapon opinnäyteyhteistyökohde on diplomityö,  joka valmistuu arviolta loppuvuoden 2020 aikana.

Lisätietoja asiasta antaa Jussi Järveläinen, Logex Oy.

Tutkielma on ladattavissa osoitteesta: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20200762

Webinar: Mitigating healthcare deficit during a pandemic

Free webinar on May 26th on the topic Mitigating healthcare deficit during a pandemic. Download the full post event report or watch the recorded webinar.

Elective, chronic and even some non-acute oncology care has had to be de-prioritised to create capacity and resources for Covid-19 patients. This is resulting in a fast growing “reservoir of care” that still has to be provided in the future.
What does this mean for the decisions clinicians and healthcare organizations need to make now and in the future?

On May 26th, Prodacapo, Ivbar and LOGEX hosted a webinar on the topic Mitigating healthcare deficit during a pandemic.

In this Nordic focussed session we shared best practices and a 3-step approach to get more grip on this situation. The webinar also included a panel discussion with healthcare representatives from the Nordic countries.

We want to thank all presenters, panellists and participants for their contribution in making this a great event!

>> Watch the presentation

>> Watch the panel discussion

Value-Based Healthcare (VBHC) – demystifiointi

Toimarimme kirjoitti muutama viikko takaperin hyvän blogin, jossa hän avasi otsikon aihetta, eli mitä eroa on vaikuttavuudella ja kustannusvaikuttavuudella? Mitä sitten tarkoittaa arvoperusteinen terveydenhuolto (VBHC)? En lähde näitä uudestaan avaamaan, koska Rami sen jo teki omassa blogissaan, mutta yritän asiaa palastella.

Tärkeä, mutta hankala

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö katsovat, että Suomella on edellytykset tulla VBHC kärkimaaksi. Lisäksi monen sairaanhoitopiirin strategiasta löytyykin sana vaikuttavuus jossain muodossa paketoituna. Samaan hengenvetoon asia koetaan kuitenkin hankalaksi ja epämääräiseksi. Miten mitata vaikuttavuutta ja kustannuksia kompleksisessa toimintaympäristössä, jossa on ulkoisia toimijoita ja sisäistä palvelutuotantoa? Määritteleekö vaikuttavuuden asiakas tai ammattilainen? Jos onnistumme täydellisesti ehkäisevien palveluiden vaikuttavuudessa, eikö se tarkoita sitä, ettei henkilö tule lainkaan SOTE-palveluiden piiriin ja miten me siinä sitten mitään mitataan? Mistä löytyy kannustin, kun rahat kuitenkin tulevat suoritteiden tai budjetin perusteella? Ehkä odotamme vain sen tyypillisen viiden vuoden syklin, minkä ajan johtamistermit yleensä elävät, ja katsomme osuuko seuraava termi paremmin nykytilaamme.

Konkretia, konkretia, konkretia

Asia ei mielestäni ole näin vaikea. Ehdotan, että sairaanhoitopiireissä otetaan strategiakalvot esille ja työstetään niitä. Mitä tarkoitamme vaikuttavuudella konkreettisesti? Mitä haluamme tällä saavuttaa, konkreettisesti? Mitä meidän pitää tehdä, jotta tämä saavutetaan? Mitä resursseja se meiltä vaatii ja mihin kannattaa resursseja panostaa, eli miten parannamme kustannusvaikuttavuutta? Lähdetään pienestä ja konkretiasta liikkeelle ja katsotaan mitä tuloksia saadaan aikaan. Tärkeässä asemassa ovat data ja avainmittarit, jotka kertovat olemmeko menossa oikeaan suuntaan.

On hyvä lähteä vakioiduista mittareista liikkeelle. Esimerkkinä voidaan ottaa vaikka potilaan kokemus hoidon vaikuttavuudesta, eli PROMs (patient reported outcome measures). Jos ja kun seuraamme johdon tasolla PROMseja on meidän hyvä läpi organisaation miettiä, määritellä ja mitata sitä, mitä meidän pitää tehdä ja millä hinnalla, jotta kyseisen mittarin tulokset paranevat. Tässäkin tärkeä määritellä paljonko resursseja tähän panostetaan. Se, että seurataan PROMsia ei itsessään paranna potilaan kokemaa vaikuttavuutta, mutta se luo alustan kehitykselle ja mahdollistaa oppimisen. Sairaanhoitopiireissä on jo tieto ja taito tämä tehdä, kunhan heillä on myös tahto lähteä oikealla tasolla tätä tekemään.

Ei kannata piiloutua eroavaisuuksien taakse

Entä sitten se tahto ja kannustin? Tässäkin näen, että on hyvä lähteä kevyesti liikkeelle. Tehdään vertailua, eli katsotaan miten oma toiminta kestää vertailun muihin. Tietenkin voi todeta, että meillä on sen verran eroavaisuuksia toimintaympäristössä, hallinnollisessa rakenteessa ja, odota… kirjaamisessa, ettei vertailu ole järkevää. Tässä on mielestäni asennemuutoksen paikka. Vaikuttavuustieto, sekä tiedolla johtaminen yleensä, on oppimista ja kommunikaatiota, eikä  kontrolliväline vailla asiayhteyttä.

Katsotaan vaikka sitä, kuinka synnytysten jälkeisten infektioiden ja readmissioiden määrät tai hoitojaksojen pituudet vertautuvat muihin. Voi tietysti olla, että naapurisairaanhoitopiiri kirjaa tämän kaiken täysin eri lailla ja että heidän asiakaskuntansa on täysin erilainen. Kirjaaminen saadaan paremmalle tasolle heti kun eri organisaatioiden ammattilaiset tekevät keskenään vertaisarviointia. Kehittyneet vaikuttavuuden ja kustannusten vertaisarvioinnin ratkaisut, kuten meidän asiakkaillemme toimittama Era Analytics  sisältävät valmiina menetelmän riskiarviointiin, jonka avulla asiakaskunnan eroavaisuudet otetaan automaattisesti ja luotettavasti vertailussa huomioon.

Onko meillä siis enää varaa olla tekemättä vertailua? Varmaan opimme jotain matkan varrella. Jos ei, tehdään uusi vertailu ja katsotaan mitä siitä saadaan irti. Ruotsalainen kollegani Johan käyttää usein lausetta: perfect is the enemy of good. Tässä olen samaa mieltä, eli lähdetään rohkeasti ja konkreettisesti liikkeelle kohti arvopohjaista terveydenhuoltoa ja VBHC:ta, vaikkakin naapuri vielä saattaa kirjata käyntinsä väärin.

#Futureproof

    Pyydä ratkaisuesittelyä

    Täytä alla oleva lomake ja valitse haluamasi aihealueet. Otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian järjestääksemme esittelyn.