Thoma Bravo invests in LOGEX

Thoma Bravo, a leading software investment firm, is partnering with LOGEX to help us fulfill our mission of turning data into better healthcare in Europe. The existing shareholders, the company’s founders and Summa Equity, will remain invested with the business and will work closely with Thoma Bravo and the executive committee to support LOGEX’s European growth and further drive innovation in healthcare analytics.

Read more on: Global website

Hyvinvointialueen kustannuslaskenta muodostetaan moniammatillisessa yhteistyössä

10.01.2023 Author: Mikko Jaakonsaari

Hyvinvointialueella on ajankohtaista viimeistään nyt toiminnan käynnistyessä pohtia yhtenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannuslaskennan toteuttamista. Kustannuslaskentamallin muodostamiseen tarvitaan pysähtyä varsinkin niissä tapauksissa, kun palveluita integroidaan aikaisemmasta moniorganisaatiomallista samaan organisaatioon. Yhdistymisen myötä törmätään vääjäämättä tilanteisiin, jossa yhdistyvillä organisaatioilla on ollut erilaisin tavoin muodostettuja tuotteita ja palveluita sekä hierarkioita. Kustannuslaskentamallin muodostamiseen yhtenäisesti uudistuneeseen organisaatioon tarvitaan eri ammattilaisten yhteistyötä.

Kustannuslaskenta mielletään helposti yksistään talouden asiantuntijoiden tehtäväksi. Laajojen palvelukokonaisuuksien kartoittamisessa taloushallinnon asiantuntijat tarvitsevat avukseen eri palveluiden ja toimintojen substanssiosaajia. Kun määrittelytyöt on toteutettu hyvin, varsinaisen laskennan talouden asiantuntijat pystyvät toteuttamaan sujuvasti sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin kehitetyllä järjestelmällä.

Toiminto ja aikaperusteinen kustannuslaskenta

Alhaalta ylöspäin rakentuva kustannus per asiakas (KPA) ja kustannus per potilas (KPP) malli muodostavat vahvan seurannan pohjan toiminnalle ja taloudelle. KPP ja KPA kustannuslaskennan avulla muodostetaan läpinäkyvää tuotteistusta ja hinnoittelua. Aiheuttamisperiaatteen mukaisessa laskennassa yleiskustannukset jaetaan eteenpäin suoritteita tuottaville yksiköille oikeassa suhteessa. Samoin henkilöstöresurssien kustannukset kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti oikeille suoritteille sekä suoritteita tuottaville yksiköille. Laskentakohteena olevien suoritteiden laskennassa on syytä huomioida aikaperusteisuus varsinkin siinä tapauksessa, kun suoritteiden tuottamiseen kulunut aika vaihtelee per suorite. Tarkimmalla tasolla KPA ja KPP laskennassa sekä välisuoritelaskennassa toiminto ja aikaperusteisuus yhdistyvät, jolloin laskennan tarkkuus paranee.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön suunnitellulta laskentajärjestelmältä edellytetään kapasiteettia käsitellä suuria tietomääriä. Lisäksi järjestelmässä täytyy olla toiminnallisia valmiuksia käyttää eri vaihtoehtoihin soveltuvia kustannuslaskennan ajureita. Ajureina voidaan hyödyntää tilanteeseen parhaiten soveltuvaa vaihtoehtoja, joita ovat tyypillisesti määrä-, aika- tai hinta-ajurit. Parhaassa tapauksessa esimerkiksi suoritteiden kesto saadaan lähtöaineiston mukana suoraan poimittuna. Vaihtoehtoisesti aika-ajuri voidaan määritellä kustannuslaskentajärjestelmässä esimerkiksi keskeisien työntekijäryhmien mukaan, kuten erikseen esimerkiksi hoitajille ja lääkäreille per suoritteita tuottava yksikkö. Laskennassa käytettävien ajureiden täytyy olla helposti muokattavissa ja päivitettävissä toiminnan muuttuessa. On oleellista pystyä hyödyntämään myös eri ajureita kulloinkin sopivimmalla tavalla tarvittaessa kustannuspaikkakohtaisesti. Hyvä laskentajärjestelmä pystyy tuottamaan laskennan tuloksen välittömästi, kun laskentamalliin tai laskentaan tehdään muutoksia. Tällöin tulokset ovat reaaliaikaisesti hyödynnettävissä. Kustannuslaskentajärjestelmästä on hyvä pystyä erottamaan kokonaisuuksia tarvittaessa erillisiin skenaarioihin, jolloin laskentaa voidaan simuloida eri kokonaisuuksiin ja hyödyntää joustavasti esimerkiksi hinnastojen laatimiseen.

Laskentamallin ja laskentakohteiden määrittämiseen tarvitaan moniammatillista osaamista

Kustannuslaskennan määrittelyvaiheessa tarvitaan talouden, toiminnan ja laskennan lähtötietojen asiantuntijoita. Eri alojen asiantuntijat pystyvät yhdessä määrittelemään oikeat laskentakohteet sekä mihin laajuuteen ja kattavuuteen laskennalla pyritään. Jos hyvinvointialueella kaikilla tahoilla ei ole toteutettu aikaisemmin kustannuslaskentaa, voidaan aluksi lähteä liikkeelle rajatusta määrästä laskentakohteita ja laajentaa laskentaa sitä mukaa, kun asiantuntemusta karttuu. Jotta kustannuslaskennan tuottamien tuloksien hyödyntämisestä saadaan kaikki irti, on syytä pohtia alusta lähtien, miten tulokset saadaan integroitua osaksi koko hyvinvointialueen tiedolla johtamista.

Laskentaa voidaan toteuttaa välisuoritelaskentana eli hyödynnetään suoritemääriä, jotka saadaan laskentaan helposti ja nopeasti. KPA ja KPP laskennassa vaaditaan lähtötiedoilta enemmän eli tarvitaan asiakas- ja potilaskohtaista suoritetietoa. Monella alueella on jo käytössä tai on tulossa käyttöön yhteinen tietovarasto, josta asiakas- ja potilaskohtaista tietoa on saatavilla kootusti. Haasteena alkuvaiheessa voi olla tiedon yhtenäistäminen, jolloin laskentakohteiden määrittelyyn on hyvä saada mukaan tietosisällön asiantuntijoita. Tietosisällön asiantuntijat pystyvät ottamaan kantaa laskentaan tarvittavien tietojen saatavuuteen ja lähtötietojen yhteneväisyyteen sekä mahdollisiin laatuun ja eroihin liittyen.

Erityisesti tilanteessa, jossa eri organisaatioiden toimintatapoja ja -malleja sovitetaan yhteen kaikille mahdollisimman hyvin sopiviksi, täytyy pysähtyä miettimään keskeisiä laskentakohteita. Tässä kohti kannattaa koota yhteen substanssiosaajia talouden ja operatiivisen toiminnan osalta. Määritellään, minkä toimintojen osalta laskentaa halutaan toteuttaa, sekä missä ovat volyymiltaan suurimmat suoritemäärät ja keskeiset kustannukset. Unohtamatta volyymiltaan pienempiä erityisiä toimintoja, joiden suorittamiseen vaaditaan erityisiä resursseja tai joissa hyödynnetään arvokkaita laitteita. Oikeiden suoritteiden ja laskentakohteiden löytäminen on tärkeää, jotta laskennan tuloksia voidaan käyttää alusta lähtien parhaalla tavalla. Missä alueella kannattaa hyödyntää esimerkiksi oikeita laitteita sekä resursseja parhaalla tavalla.

Hyvinvointialueiden aloittaessa toiminnan maantieteellinen säde kasvaa monilla alueilla. Kustannuslaskentatiedon hyödyntämisen kannalta on hyvä miettiä alueen sisäistä vertailua, mitä toimintoja tai yksiköitä halutaan tarkastella suhteessa toisiinsa unohtamatta ajallista seurantaa. Tällöin luodaan alusta alkaen pohjaa toiminnan kehittämiselle kustannuslaskentatietoa hyödyntäen. Kustannuksien hallinnan kannalta on oleellista pystyä pohtimaan, missä ja kenen toimesta mitäkin palvelua tai toimintoa on kannattavinta tehdä. Rajalliset resurssit tulee pystyä tietoon pohjautuen kohdentamaan hyvinvointialueella perustellusti oikein.

Tutustu myös aikaisempiin julkaisuihin, Alhaalta ylöspäin tuotettu kustannuslaskentatieto hyvinvointialueen tiedolla johtamisen keskiössä ja Miksi hyvinvointialueen kustannuslaskenta on tärkeää?

Haluatko lisätietoja?

Ota yhteyttä ratkaisuasiantuntija Mikko Jaakonsaari

LOGEX Costing alueellinen kustannuslaskentaratkaisumme tarjoaa välineet tarkkaan potilas- ja asiakaskohtaiseen laskentaan. Se luo perustan tehostaa koko alueen kustannusvaikuttavuutta tarjoamalla tietopohjan resurssien parhaaseen mahdolliseen kohdentamiseen.

LOGEX Region on valmisratkaisu, joka tarjoaa tiedolla johtamisen välineet sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteiden saavuttamiseksi. Ratkaisu mahdollistaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon integroitujen hoito- ja palveluketjujen/-prosessien arvioinnin ja kehittämisen sekä kustannusten ja tuloksellisuuden jatkuvan seurannan.

Lisätietoja Logex analytiikkaratkaisuista

Uusia osaajia Logex Suomen tiimiin!

Laura Niiniviita aloitti LOGEXilla noin kolme kuukautta sitten siirryttyään meille DigiFinlandilta. Ensimmäiset kuukaudet ovat olleet varsin vauhdikkaat, mutta hyvin on Laura vauhdissa pysynyt. Annetaan Lauran itse kertoa vielä tarkemmin ensimmäisistä kuukausista meillä ja taustoistaan. 

Aloitin työt Logexilla huhtikuun alussa. Vajaat kolme kuukautta ovat mennet nopeasti. Toisaalta tuntuu, että kaikki on uutta, toisaalta tuntuu siltä, että onhan tässä oltu jo vuosia – ja todellakin hyvällä tavalla <3 Yhtiössä on todella rento ja positiivinen ilmapiiri sekä vahva kollegiaalinen tuki. Työntekijät ovat aidosti työstään ylpeitä ja oman alansa kovimpia osaajia. Yhtiön tarjoamat palvelut ovat sisällöllisesti jo aiemmista työtehtävistä minulle tuttuja, joten siirtymä oli mielekäs. Uutena lisänä työuralleni sain kansainvälisen aspektin. Opiskeluaikana olen toki ollut opiskelijavaihdossa ja yleisesti matkustanut paljon, mutta työrintama on aina profiloitunut vahvasti Suomen kontekstiin. Tämä kansainvälinen lisä on erittäin tervetullut. Jo muutamien kuukausien aikana käsitys yhdessä oppimisesta, kehittämistyöstä eri toimintakonteksteissa ja hyvien käytäntöjen skannaamisesta ovat todentaneet miten arvokasta on katsoa maailmaa omaa näkökenttää pidemmälle. Lisäksi käsite monitieteellinen yhteistyö on saanut aivan uuden ulottuvuuden.

Työpaikan vaihdoksen ehkäpä kovin kipupiste oli hyvinvointialueiden edustajien verkostoista luopuminen. Toimivan yhteistyön eteen on tullut tehtyä paljon ja pitkään töitä. Onneksi olin väärässä. On ollut todellakin ilo huomata, että yhteistyöverkostot hyvinvointialueiden edustajien kanssa ovat hyvin pitkälle samat ja yhteinen matka sote-palvelujen kehittämistyössä jatkuu edelleen. Historiankäänteen tekevän sote-uudistuksen ytimessä on ollut hienoa todentaa, miten vahva yhteinen tahtotila uudistuksen toimeenpanon onnistumiseen eri toimijoilla on. Hyvinvointialueiden lähtötilanteet uudistuksen vastaanottovalmiuteen luonnollisesti vaihtelevat. Tästä huolimatta yhteistä kehittämistä ja toisilta oppimista tapahtuu paljon. Kansalliset toimijat tuovat oman arvokkaan lisänsä kokonaisuuden onnistumiseen sekä vankan tuen. Yksityisen sektorin toimijoiden osuus kokonaisuudessa on merkittävä. Todella monen hyvinvointialueen merkittävinä kumppaneina toimii mahdollisesti useitakin toimittajia, jotka parhaalla mahdollisella ammattitaidollaan pyrkivät tukemaan hyvinvointialueita saavuttamaan niille asetetut tavoitteet ja velvoitteet. Kaikkien toimijoiden yhteistyötä tulee tukea ja pyrkiä tekemään siitä mahdollisimman saumatonta. Tässä uudistuksessa ei saa olla voittajia ja häviäjiä, vain voittajat ovat sallittuja ja viime kädessä voittajien kuuluu olla hyvinvointialueiden asukkaiden, joita varten tätä kaikkea kehittämistyötä tehdään.

Kuka minä sitten olen? Keski-ikää kolkutteleva, maanläheinen cityintiaani. Asustan Tampereella aviopuolisoni ja kohta kaksi vuotta täyttävän nelijalkaisen supersankarimme kanssa. Työskentelen pääsääntöisesti etänä, mutta olen pyrkinyt kerran viikossa käymään Espoon toimistolla tapaamassa kollegojani. Koulutukseltani olen sote-taustainen terveys- ja kauppatieteiden maisteri.  Perheemme arki on vauhdikasta ja monipuolista. Remppailemme -26 rakennettua kotiamme nurkka nurkalta, joten vapaa-ajan haasteita ei ole. Ystävät ovat tärkeä osa arkeamme. Harrastuksiini kuuluu remontoinnin lisäksi tahdikkaat ja pitkät lenkit koiramme kanssa. Meidän koko perheelle luonto on lähellä sydäntä. Pitkät metsäretket ovat parasta sielunhoitoa. Kesäkaudet vietämme vahvasti vesillä ihastellen Suomen kaunista saaristoa. Kevät-, syys- ja talvikautena nautimme mökkeilystä, matkustelusta ja liikumme kelien mukaisesti, milloin missäkin. Myös kulttuuri ja matkustaminen ovat meille tärkeitä voimavaroja. Mieltä lämmittää maailman palautuminen askel askeleelta kohti avointa, kansainvälistä todellisuutta.

Toivotan kaikille erittäin rentouttavaa, leppoisaa sekä mukavaa kesää ja toivon meidän tapaavan pian tulevaisuudessa.

Yhteistyöterveisin, Laura

Miksi hyvinvointialueen kustannuslaskenta on tärkeää?

04.04.2022 Author: Mikko Jaakonsaari

Hyvinvointialueilla tarvitaan yhtenäistä kustannuslaskentaa, joka auttaa tuloksellisuuden tarkastelussa ja toimii pohjana toiminnanohjaukselle. Yhtenäisen alueellisen kustannuslaskentamallin ja kustannuslaskentaratkaisun käyttöönotolla alueelliset erot tulevat esiin ja niistä päästään keskustelemaan parhaiden käytäntöjen muodostamiseksi. Laskentamallia ja laskentakohteita määrittäessä on hyvä pysähtyä miettimään laskennan laajuutta. Laajimmillaan kustannuslaskentaa voidaan toteuttaa samassa järjestelmässä koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannolle. Kustannuslaskentaa suositellaan toteutettavaksi ensin karkeammalla tasolla ja tarkentamaan laskentaedellytyksien sekä valmiuksien kehittymisen myötä.

Kustannuslaskenta ja laskentamallin muodostaminen

Alhaalta ylöspäin rakentuva kustannus per asiakas (KPA) ja kustannus per potilas (KPP) malli muodostavat vahvan seurannan pohjan toiminnalle ja taloudelle. KPP ja KPA kustannuslaskennan avulla muodostetaan läpinäkyvää tuotteistusta ja hinnoittelua.

Tarkalla toimintoperusteisuuteen pohjautuvalla kustannuslaskennalla saavutetaan lisää kustannustietoisuutta ja läpinäkyvyyttä. Hyvin rakennetussa kustannuslaskennassa kustannusten kohdennus tehdään aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Tällöin organisaation yleiskustannukset jaetaan eteenpäin oikeassa suhteessa suoritteita tuottaville yksiköille. Henkilöstöresurssit kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti suoritteille ja tuottaville yksiköille. Koska yleiskustannukset ja henkilöstöresurssit ovat kustannuksiltaan suuria eriä, kannattaa aiheuttamisperiaatteeseen kiinnittää erityistä huomiota.

Organisaation taloustiedot ja tuotantotiedot ovat ilman yhtenäistä kustannuslaskentaratkaisua erillisiä tietoja ja vaikeasti yhdistettävissä. Talous- ja kustannuspaikkatiedot voidaan tuoda suoraan kustannuslaskentaratkaisuun organisaation tilinpäätös- ja hierarkiatiedoista. Tuotantotiedot ovat suoritetietoja, jotka tyypillisesti poimitaan potilastietojärjestelmästä tai paikallisesta tietovarastosta. Talous- ja tuotantotietojen yhdistäminen mahdollistavat tarkan välisuorite- ja kustannuspaikkakohtaisen laskennan.

Kustannuslaskennan tulokset

Oikein toteutetussa kustannuslaskennassa tulokset ovat jäljitettävissä läpi kaikkien laskentavaiheiden läpinäkyvästi. Laskentamallin rakentaminen perustuu sääntöihin, joissa hyödynnetään myös organisaatioiden käyttämiä tilikohtaisia laskentatunnisteita. Kertaalleen muodostetut säännöt ovat käytettävissä organisaation ja toiminnan muuttuessa.

Hyvinvointialueen yhteisesti laadittu laskentamalli ja laskenta tuottavat alueellisen tarkan vertailun mahdollisuuden. Tarkalla tasolla tehtävä kustannuslaskenta mahdollistaa yleisen palveluluokituksen mukaisen raportoinnin. Tarkan perus- ja välisuoritetason kustannuslaskennan tulokset ovat edelleen integroitavissa alueelliseen tiedolla johtamiseen osaksi koko hyvinvointialueen tuloksellisuuden arviointia.

Hyvinvointialueella suoritteita tuottavia yksiköitä on paljon ja potilas- ja asiakaskohtaisia suoritteita muodostuu vuositasolla valtava määrä. Käsiteltävä tietomäärä on sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla tämän vuoksi poikkeuksellisen suuri pienempiin toimialoihin verrattuna. Tämä lisää kustannuslaskentajärjestelmän erityisvaatimuksia suorituskyvyn suhteen. Lisäksi asiakas- ja potilastiedot ovat luonteensa vuoksi tiukasti tietosuojan ja -turvan näkökulmasta säänneltyjä. Tästä syystä tietojen käsittelyssä on tärkeää käyttää nimenomaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon suunniteltua järjestelmää.

Haluatko lisätietoja?

Ota yhteyttä ratkaisuasiantuntija Mikko Jaakonsaari

24.05.2022 Author: Jussi Järveläinen

LOGEX järjesti yhteistyössä FCG Finnish Consulting Groupin ja Nordic Casemix Centren kanssa webinaarin, jossa käytiin läpi miksi hyvinvointialue (HVA) tarvitsee DRG:n (Diagnosis Related Groups), vaikka nykyisenlainen jäsenkuntalaskutus loppuukin ja DRG loistaa poissaolollaan Virta-hankeen julkaisemissa järjestäjän minimitietosisältövaatimuksissa.

Webinaariin saatiin erittäin mukavasti n. 60 osallistujaa eri organisaatioista, eli aihe on ajankohtainen ja siitä oli epätietoisuutta. Alkukyselyiden perusteella kartoitettiin, että DRG on nykyään monipuolisesti käytössä, muussakin kuin laskutuskäytössä, mutta sen rooli HVA:lla koettiin osittain epäselväksi.

DRG kansallisessa käytössä

Avauspuheenvuorossa Laura Niiniviita Logexilta valotti DRG:n tarpeita heijastellen niitä kansallisiin Virta-vähimmäistietosisältöihin ja niiden kehittämiseen. Tuotantotasolla tarvitaan erityisen paljon muutakin kuin mitä järjestäjätasolla (ylätasolla) on kuvattu mm. tuotteistukseen ja kustannuslaskentaan.

Elina Hermiö FCG:ltä kuvasi monipuolisesti eri DRG-järjestelmien käyttötarpeita ja miten niillä edistetään HVA:n tavoitteita. Tällaisia tarpeita ovat mm. alueen asukkaiden palvelutarpeen tunnistaminen, potilaskirjon ymmärrys, palvelutuotannon prosessit ja niiden muokkaaminen, resurssien kohdentaminen, henkilöstön osaamisen ja pysyvyyden varmistaminen sekä tuotteistus ja kustannuslaskenta.

Jussi Järveläinen Logexilta vertaili DRG:tä organisaatioriippumattomaan palveluun (ORP) sekä THL:n sairausluokitteluun ja osoitti, että jälkimmäiset ovat riittämättömiä erikoissairaanhoidon käyttöön. HVA:lla on järjestämislain 29§:n mukainen velvoite seurata palveluiden tuottavuutta. DRG on ainoa väline, jolla voidaan mitata esh:n tuottavuutta. Vai onko tarkoitus palata 80-luvulle ja mitata erikoissairaanhoidon tuottavuutta tuotettujen hoitopäivien, käyntien ja leikkausten lukumäärillä? On kuitenkin olemassa yhteismitallinen, yleisesti hyväksytty, validoitu ja kaikilla käytössä olevaa menetelmä: DRG.

Jatkokehitys ja kansainvälinen yhteistyö

Maisa Lukander Nordic Casemix Centrestä avasi DRG:n taustoja ja kaikille avointa kansainvälistä kehitystyötä. Kaikki sivistysvaltiot käyttävät käytännössä laajasti jotain DRG-versiota – putoammeko tästä kelkasta? Lisäksi ICD-11:n (diagnoosien uusi perusluokitus) käyttöönotto tulee tekemään entistä mahdottomammaksi sote-toiminnan raportoinnin ja suunnittelun vain perusluokituksia käyttäen.

Lopuksi

Webinaarin jälkeen pidetyssä kyselyssä lähes kaikki osallistujat ilmoittivat, että ymmärtävät nyt mihin HVA sitä DRG:tä oikein tarvitsee, eli tieto oli lisääntynyt. Webinaarin alussa 48% vastanneista oli heikko tai keskinkertainen käsitys siitä, mihin HVA tarvitsee DRG:tä. Webinaarin lopussa tämä määrä oli pudonnut 4%:n! Yleisestikin Webinaarin hyödyllisyyteen oltiin varsin tyytyväisiä palautekyselyssä.

Eläköön DRG myös hyvinvointialueilla!

Haluatko lisätietoja?

Ota yhteyttä: tuotekehitysjohtaja Jussi Järveläinen

LOGEX-ratkaisuissa ei ole Log4j-haavoittuvuutta

Viime viikon lopulla löydettiin uusi ohjelmistohaavoittuvuus (julkaistu nimellä CVE-2021-44228), joka vaikuttaa tunnettuun lokikirjastoon (Log4j). Tämän haavoittuvuuden hyödyntämisen helppouden ja sen mahdollisen suuren vaikuttavuuden takia lähes kaikki tietoturva-alan asiantuntijat arvioivat haavoittuvuuden “kriittiseksi”, ml. Suomen Kyberturvallisuuskeskus.

Perjantaina LOGEX Infrastructure & Security -tiimi tutki tämän haavoittuvuuden vaikutusta LOGEX-sovelluksiin. Haavoittuvuus ei vaikuta LOGEX-sovelluksiin (mukaan lukien LOGEX Costing, Region ja DRG sekä Ecomed), mikä tarkoittaa, että LOGEX-asiakkaiden luottamukselliset tiedot eivät missään vaiheessa olleet vaarassa.

Lisätietoja antaa tietoturvajohtajamme Laurens van Oijen.

Lisää osaajia Logexin kelkkaan

Meillä vuosi on lähtenyt liikkeelle mahtavasti ja kasvua varten olemme saaneet meille uusia osaajia huhti-toukokuussa! Tervetuloa Mikko ja Henna osaksi mahtavaa tiimiä!

Henna Jantunen

Henna Jantunen hyppäsi huhtikuun puolella Logexin kelkkaan vastaamaan kasvavan liiketoimintamme, kustannuslaskennan projekteista sekä palveluista asiakkaillemme. Hennalla on nuoresta iästään huolimatta rautainen kokemus taloushallinnan puolelta eri vaativista tehtävistä. Henna on näillä näppäimillä valmistumassa kauppatieteiden maisteriksi. Ruuanlaitto, hiihto ja vaeltelu on Hennan sydäntä lähellä, johon vapaa-aikaa kuluu.

Henna:

Kiinnostuin Logexista etsiessäni uusia haasteita ja työtä, jossa pääsisin kehittämään osaamistanija työskentelemään mielenkiintoisten asioiden parissa.

Logex kiinnitti huomioni, sillä koin yrityksen tuotteet ja tavoitteet aidosti kiinnostaviksi, ajankohtaisiksi ja merkittäviksi. Yllätyin positiivisesti siitä, miten innostuneesti täällä suhtaudutaan omaan työhön ja koin myös oloni tervetulleeksi. Sitä oikeastaan odotankin tältä työltä; uuden oppimista ja työskentelyä erilaisten mielenkiintoisten projektien, ihmisten ja tärkeiden asioiden parissa.

“Mikon hyppykuva” – © Laura Tamila – laramilacreation

Mikko Jaakonsaari, kovan luokan SOTE- tiedolla johtamisen ammattilainen aloitti meillä toukokuun alussa Solution Managerina vastuullaan kustannuslaskennan projektijohto sekä näiden palveluiden pyörittäminen tärkeille pitkäikäisille sekä uusille kustannuslaskennan asiakkaillemme. Vapaa-ajallaan Mikko harrastaa aika vakavalla tasolla maastopyörä enduroa.

Kyselin molemmilta kuulumisia, miten työt ovat lähteneet liikkeelle ja miksi he kiinnostuivat Logexista.

Mikko:

”Muutos on jatkuvaa – pätee sosiaali- ja terveydenhuollossakin. Muutos aiheuttaa vääjäämättä lisääntynyttä tiedon tarvetta. Sotessa tietoa on tarjolla ja käytettävissä enemmän kuin tarpeeksi. Haasteena on tunnetusti saada tieto liikkeelle ja muotoiltua ymmärrettäväksi palvelemaan päätöksenteon tarpeita.

Vakuutuin heti ensimmäisten keskustelujen perusteella Logexin tavasta ajatella. Logexilla tehdään erittäin tiiviissä yhteistyössä organisaatioiden kanssa heille merkittäviä työvälineitä päätöksenteon tueksi. Konsernin kansainvälinen yhteistyö mm. ohjelmistokehityksessä tukee vahvasti lokaalia toimintaa, jossa Suomi näyttää olevan ehdottomasti Euroopan kärkeä.

”Turning data into better healthcare” – sopii paremmin kuin hyvin ohjaamaan Logexin tapaa toimia. Henkilökohtaisesti tähän ajatteluun lisään vielä sosiaalihuollon, jolla sektorilla tullaan tulevaisuudessa kehittymään tiedon analyysissa päätöksenteon tueksi.”

Mikko Jaakonsaari

ICHOM ja Logex yhteistyöhön

Suurella ylpeydellä saamme kertoa uudesta yhteistyöstämme International Consortium for Healthcare Outcomes Measurement -järjestön (ICHOM) kanssa maailmanlaajuisen hoidon vaikuttavuuden vertaisarvioinnin alustan rakentamisesta (tytäryhtiömme MRDM: n toimesta).

ICHOM Global Benchmarking Platform tarjoaa terveydenhuollon laajalle yhteisölle mahdollisuuden vertailla hoidon laatua ja vaikuttavuutta ennen kaikkea kansainvälisellä tasolla mutta myös kansallisella tasolla, edistäen näin oppimista ja kehitystyötä kaikkialla maailmassa paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

Logex-konserni on edistyksellisten sosiaali- ja terveydenhuoltoalan analytiikkaratkaisujen markkinajohtaja Euroopassa.

Alankomaiden, Ruotsin ja Suomen johtavat sosiaali- ja terveydenhuollon data-analytiikan tarjoajat ovat yhdistäneet voimansa.


Syyskuusta 2020 alkaen kaikki Logexin, Ivbarin ja Prodacapon tarjoamat sosiaali- ja terveydenhuollon analytiikkaohjelmistot ja -palvelut toimitetaan nimellä Logex.

Ilmoitus virallistaa konsernin toimijoiden tavoitteen olla jatkossa yksi yritys, jolla on yksi tehtävä: muuttaa tiedot paremmaksi sosiaali- ja terveydenhuolloksi.

Yhteistyön mahdollistama vastaus tämän ajan haasteisiin

Logex kokoaa yhteen eurooppalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon analytiikan markkinajohtajien osaamisen ja laajentaa tuote- ja palveluvalikoimaansa. Se tarjoaa kokonaisvaltaisia näkemyksiä kolmella keskeisellä osa-alueella, joilla on mahdollista hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon dataa: Kustannuslaskenta-analytiikka, arvoperusteinen analytiikka ja vaikuttavuuden analytiikka.

Kun päättäjät hyödyntävät tarjoamiamme kokonaisvaltaisia näkemyksiä, heillä on aivan uudenlaiset mahdollisuudet ryhtyä strategisiin toimiin. Tällöin tuloksena on mahdollisimman vaikuttava hoito mahdollisimman alhaisin kustannuksin. Entistä vahvemman ammattitaidon ja laajemman toiminta-alueen ansiosta Logex antaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoajille, maksajille ja järjestäjille vertaansa vailla olevat valmiudet oppimiseen, yhteistyöhön ja vertailujen tekemiseen kansainvälisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on ennennäkemättömiä haasteita. Logex-konsernin perustaminen on vastaus sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yhä monimutkaisempiin tarpeisiin.

Siksi Logex voi tarjota kokonaisvaltaisia näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisesta ja järjestämisestä vastaaville avainhenkilöille. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin tarvitaan selkeyttä kriittiseen päätöksentekoon.

Asiakkaat hyötyvät siitä, että tuote- ja palveluvalikoimamme on monipuolisempi. Se vastaa laajemmin asiakkaiden tarpeita pyrkimyksissä kehittää toimintaa edelleen.

Philipp Jan Flach, Logex-konsernin toimitusjohtaja

Uusi brändinimi, samat toiminnallisuudet

Olemassa olevat ja tulevaisuudessa kehitettävät ohjelmistomme kantavat brändinimeä Logex. Asiakkaat voivat kuitenkin luottaa siihen, että nykyisten analytiikkatyökalujen toiminnallisuudet pysyvät samoina ja että keskeytymätöntä palvelua on jatkossakin saatavilla tutuilta tiimeiltä.

Kaikki olemassa olevien sopimusten sopimus- ja oikeudelliset vastuut siirtyvät tosiasiallisesti Logexille. Tietoturva säilyy korkeimmalla tasolla, eli kaikkia asianmukaisia tietosuojastandardeja noudatetaan myös jatkossa. Logexin pääkonttori sijaitsee Amsterdamissa, ja yli 350 kansainvälistä asiantuntijaa työskentelee yhdeksässä maassa eri puolilla Eurooppaa.

Tietoa Logexista

Euroopan johtavana sosiaali- ja terveydenhuollon analytiikan asiantuntijana Logex muuttaa tiedot paremmaksi sosiaali- ja terveydenhuolloksi. Tarjoamme edistyksellisiä analytiikkaratkaisuja, jotka muuttavat datan käytännössä hyödynnettävään muotoon ja selkeyttävät kriittistä päätöksentekoa. Oikeat, tietoon perustuvat päätökset johtavat mahdollisimman vaikuttavaan hoitoon mahdollisimman alhaisin kustannuksin.


MSc thesis about stroke patient pathways and clusters based on Prodacapo Region data in Siun sote

At the University of Eastern Finland, in collaboration with Siun Sote (joint municipal authority for North Karelia social and health services) and Prodacapo Finland Oy, Juuso Kuokkanen has completed a master’s thesis, which utilized the stroke patient pathway data from the Prodacapo Region system, providing integrated view to secondary and primary care.

The clustering results were analyzed using key performance indicators from the clusters, as well as by generating time series describing their treatments for each client.

With the help of the clustering methods used in the dissertation, different client clusters by total cost of treatment were formed. Customer clusters were seen to have an explanatory effect on the achievement of the customer’s independent ability to operate. The work also developed visualizations of pathways that can be utilized in the development of the Prodacapo Region product.

The study shows that the data content of the Siun sote in the Prodacapo Region system can be utilized in many ways for the development of regional service production, and the operational added value of the Prodacapo Region (integrated pathway creation and analyses in this care) turns data into better health care.

Prodacapo thanks Juuso Kuokkanen, the University of Eastern Finland and Siun sote for the valuable research collaboration that is part of Prodacapo’s development activities. Prodacapo’s next thesis collaboration project is a master’s thesis in software engineering in Tampere University. This is expected to be completed by the end of 2020.

For further information feel free to contact Jussi Järveläinen at Logex Finland 

The dissertation can be downloaded here (Abstract in English)

———-

Pro gradu -tutkielma aivoinfarktiepisodien klusterianalytiikasta perustuen Prodacapo Region -tietoihin Siun sotessa

Itä-Suomen yliopistossa yhteistyössä Siun soten ja Prodacapo Finland Oy:n kanssa Juuso Kuokkanen on tehnyt pro gradu -tutkielman, jossa hyödynnettiin Prodacapo Region -järjestelmän (alueellinen sote-tiedolla johtamisen tuotteistettu valmisratkaisu)  aivoinfarkti-kokonaisepisodien, ml. erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tietoja. 

Klusterointituloksia analysoitiin klustereista saatavien tunnuslukujen avulla, sekä muodostamalla kullekin asiakkaalle heidän hoitojaan kuvaavia aikasarjoja. Tutkielmassa käytettyjen klusterointimenetelmien avulla saatiin muodostettua hoidon kulullisesti toisistaan eroavia asiakasklustereita.

Asiakasklustereilla nähtiin olevan selittävää vaikutusta asiakkaan itsenäisen toimintakyvyn saavuttamiseen. Työssä kehitettiin myös episodien ja klusterien visualisointeja, joita voidaan hyödyntää Prodacapo Region -tuotteen kehittämisessä.

Tutkimus on osoitus siitä, että Siun soten tietosisältö Prodacapo Regionissa on monipuolisesti hyödynnettävissä alueellisen sote-palvelutuotannon kehittämiseen, ja Prodacapo Regionin toiminnallinen lisäarvo (tässä episodinmuodostus) pelkän sote-tietovarasto-BI-arvon lisäksi avaa arvokkaita hyödyntämistapoja. Prodacapo ratkaisuineen mahdollistaa tulevaisuuden kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon, joka on ennakoivaa, ennaltaehkäisevää ja kustannustehokasta.

Prodacapo kiittää Juuso Kuokkasta, Itä-Suomen yliopistoa sekä Siun sotea arvokkaasta tutkimusyhteistyöstä, joka on osa Prodacapon kehitystoimintaa. Seuraava Prodacapon opinnäyteyhteistyökohde on diplomityö,  joka valmistuu arviolta loppuvuoden 2020 aikana.

Lisätietoja asiasta antaa Jussi Järveläinen, Logex Oy.

Tutkielma on ladattavissa osoitteesta: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20200762