Miksi hyvinvointialueen kustannuslaskenta on tärkeää?

04.04.2022 Author: Mikko Jaakonsaari

Hyvinvointialueilla tarvitaan yhtenäistä kustannuslaskentaa, joka auttaa tuloksellisuuden tarkastelussa ja toimii pohjana toiminnanohjaukselle. Yhtenäisen alueellisen kustannuslaskentamallin ja kustannuslaskentaratkaisun käyttöönotolla alueelliset erot tulevat esiin ja niistä päästään keskustelemaan parhaiden käytäntöjen muodostamiseksi. Laskentamallia ja laskentakohteita määrittäessä on hyvä pysähtyä miettimään laskennan laajuutta. Laajimmillaan kustannuslaskentaa voidaan toteuttaa samassa järjestelmässä koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannolle. Kustannuslaskentaa suositellaan toteutettavaksi ensin karkeammalla tasolla ja tarkentamaan laskentaedellytyksien sekä valmiuksien kehittymisen myötä.

Kustannuslaskenta ja laskentamallin muodostaminen

Alhaalta ylöspäin rakentuva kustannus per asiakas (KPA) ja kustannus per potilas (KPP) malli muodostavat vahvan seurannan pohjan toiminnalle ja taloudelle. KPP ja KPA kustannuslaskennan avulla muodostetaan läpinäkyvää tuotteistusta ja hinnoittelua.

Tarkalla toimintoperusteisuuteen pohjautuvalla kustannuslaskennalla saavutetaan lisää kustannustietoisuutta ja läpinäkyvyyttä. Hyvin rakennetussa kustannuslaskennassa kustannusten kohdennus tehdään aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Tällöin organisaation yleiskustannukset jaetaan eteenpäin oikeassa suhteessa suoritteita tuottaville yksiköille. Henkilöstöresurssit kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti suoritteille ja tuottaville yksiköille. Koska yleiskustannukset ja henkilöstöresurssit ovat kustannuksiltaan suuria eriä, kannattaa aiheuttamisperiaatteeseen kiinnittää erityistä huomiota.

Organisaation taloustiedot ja tuotantotiedot ovat ilman yhtenäistä kustannuslaskentaratkaisua erillisiä tietoja ja vaikeasti yhdistettävissä. Talous- ja kustannuspaikkatiedot voidaan tuoda suoraan kustannuslaskentaratkaisuun organisaation tilinpäätös- ja hierarkiatiedoista. Tuotantotiedot ovat suoritetietoja, jotka tyypillisesti poimitaan potilastietojärjestelmästä tai paikallisesta tietovarastosta. Talous- ja tuotantotietojen yhdistäminen mahdollistavat tarkan välisuorite- ja kustannuspaikkakohtaisen laskennan.

Kustannuslaskennan tulokset

Oikein toteutetussa kustannuslaskennassa tulokset ovat jäljitettävissä läpi kaikkien laskentavaiheiden läpinäkyvästi. Laskentamallin rakentaminen perustuu sääntöihin, joissa hyödynnetään myös organisaatioiden käyttämiä tilikohtaisia laskentatunnisteita. Kertaalleen muodostetut säännöt ovat käytettävissä organisaation ja toiminnan muuttuessa.

Hyvinvointialueen yhteisesti laadittu laskentamalli ja laskenta tuottavat alueellisen tarkan vertailun mahdollisuuden. Tarkalla tasolla tehtävä kustannuslaskenta mahdollistaa yleisen palveluluokituksen mukaisen raportoinnin. Tarkan perus- ja välisuoritetason kustannuslaskennan tulokset ovat edelleen integroitavissa alueelliseen tiedolla johtamiseen osaksi koko hyvinvointialueen tuloksellisuuden arviointia.

Hyvinvointialueella suoritteita tuottavia yksiköitä on paljon ja potilas- ja asiakaskohtaisia suoritteita muodostuu vuositasolla valtava määrä. Käsiteltävä tietomäärä on sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla tämän vuoksi poikkeuksellisen suuri pienempiin toimialoihin verrattuna. Tämä lisää kustannuslaskentajärjestelmän erityisvaatimuksia suorituskyvyn suhteen. Lisäksi asiakas- ja potilastiedot ovat luonteensa vuoksi tiukasti tietosuojan ja -turvan näkökulmasta säänneltyjä. Tästä syystä tietojen käsittelyssä on tärkeää käyttää nimenomaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon suunniteltua järjestelmää.

Haluatko lisätietoja?

Ota yhteyttä ratkaisuasiantuntija Mikko Jaakonsaari

    Pyydä ratkaisuesittelyä

    Täytä alla oleva lomake ja valitse haluamasi aihealueet. Otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian järjestääksemme esittelyn.